Elinkeinoelämän järjestöjen vaatimus budjettiriiheen: Hallituksen tuplattava työllisyystavoitteensa 120 000 työlliseen
Hallituksen alkuperäinen tavoite 60 000:sta lisätyöllisestä ei riitä, vaan hallituksen tulee kaksinkertaistaa työllisyystavoitteensa 120 000:aan lisätyölliseen vuoteen 2023 mennessä. Syyskuun budjettiriihessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla voidaan ensin saavuttaa 60 000 lisätyöllistä sekä sovittava aikataulu koko tavoitteen saavuttamiseksi, vaativat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät.
Koronavirusepidemia on syventänyt julkisen talouden kestävyysvajetta entisestään. Siksi tavoitetasoa pitää nostaa.
”Korjaavalle uralle pääsyyn ei enää riitä 60 000 työllistä vaan määrä on kaksinkertaistettava, jotta saamme kasvuun vauhtia. Ilman kasvua emme selviä kasvavista veloistamme”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Järjestöjen mukaan hallituksen on aluksi toteutettava valtiovarainministeriön työllisyyspaketin toimenpiteet tai sovittava työllisyysvaikutuksiltaan korvaavista toimenpiteistä. Valtiovarainministeriön työllisyyspaketin työllisyysvaikutukseksi on laskettu 60 000 lisätyöllistä.
”Suomalaisen hyvinvoinnin ja palveluiden tulevaisuus on kiinni sen rahoituspohjasta. Tarvitsemme vähintään kaksinkertaisen määrän enemmän työllisiä. VM:n paketti on hyvä kokonaisuus, mutta se ei riitä. Tarvitaan lisää vaikuttavia toimenpiteitä”, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo.
Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan hallituksen tulisi tukea työllisyyttä myös laajentamalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia työpaikoilla. Sen lisäksi, että paikallista sopimista edistetään tes-järjestelmää hyödyntäen, on paikallisen sopimisen edistämisessä edettävä myös lainsäädäntömuutosten avulla.
Paikallinen sopiminen lisäisi työllisyyttä, parantaisi yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, vahvistaisi julkista taloutta sekä mahdollistaisi tuottavuuden kasvua.
”Työpaikkasopimisen laajentaminen on entistä tärkeämpää, kun yritysten tarpeet eriytyvät ja toimialarajat murtuvat. Pitää päästä tilanteeseen, jossa jokaisessa yrityksessä voidaan yhdessä sopia työehdoista paikallisesti”, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Kolmanneksi elinkeinoelämän järjestöt esittävät yritysten yleisen kustannustuen hakuajan jatkamista sekä tuen kriteerien löyhentämistä.
Koronavirusepidemian isku talouteen ja työpaikkoihin on ollut syvä, eikä kriisi ole ohi. Taloutemme jälkisyklisestä luonteesta seuraa, että kriisi on iskenyt teollisuuteen ja vientiyrityksiin vasta kesän aikana ja vaikeuksien odotetaan syvenevän syksyllä.
Järjestöjen mukaan yritysten kustannustukeen varatusta rahoituksesta on käytetty vasta reilusti alle puolet, vaikka tuen hakuaika menee umpeen elokuun lopussa. Tämä indikoi, että tuen kriteerit ovat olleet liian tiukat, sillä samanaikaisesti talous on supistunut jyrkästi, lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet ja yritysten taloudelliset vaikeudet kasvaneet.
”Jos kriisi iskee teollisuuteen ja vientiin, kustannustuki pitää ottaa uudelleen käyttöön. Sitä on kuitenkin korjattava, jotta se ajaa asiansa”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Auli Hänninen sanoo.
Hakuajan jatkamisen lisäksi järjestöt esittävät, että tukeen oikeuttavaa yrityksen taloutta tarkastelevaa ajanjaksoa on pidennettävä ja että myönnettävän tuen määrästä ei tule vähentää innovaatiotoimintaan myönnettyjä tukia esimerkiksi Business Finlandin kautta saatua kehittämisrahoitusta. Lisäksi tuen soveltamisalaa on laajennettava lakiesityksen antamisen jälkeen tarkennettujen EU:n valtiontukisääntöjen sallimissa rajoissa.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, EK
toimitusjohtaja Auli Hänninen, Perheyritysten liitto
toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät
